Koskenpääläinen Väinö istui pirttinsä pöydän ääressä kirjoittamassa kirjettä. Vielä muutamaa kuukautta aiemmin Väinö oli ollut miehittämässä Itä-Karjalaa. Sotaan lähtiessään Väinö ei ollut arvannut, että kaikesta hävityksestä voisi versoa uusi elämä, mutta sitten hän tapasi aunuslaisen Annan.

Väinön kirjeet herättivät Annassa ristiriitaisia tunteita. Annan mies oli otettu puna-armeijaan vain muutamia kuukausia aiemmin, mutta nyt hänen vatsassaan kasvoi suomalaissotilaan lapsi. Miten tästä eteenpäin?

Suomalaiset miehittivät Itä-Karjalan syksyllä 1941 ja valmistelivat aluetta osaksi Suomea. Sotilaat tutustuivat alueelle jääneisiin naisiin, ihastuivat ja rakastuivat. Moni sota-ajan ihastus johti seurustelu-suhteeseen, ja suomalaisten aviottomia jälkeläisiä syntyi yli 400. Miehitysalueella oli myös hyväksikäyttöä, raiskauksia sekä sukupuolitauteja, ja sotilaat painostivat naisia abortteihin.

Syksyllä 1944 suomalaiset joutuivat perääntymään. Itä-Karjalaan jäi joukko äitejä ja lapsia, jotka kaipasivat armeijansa mukana vetäytyneitä suomalaissotilaita. Sodan jälkeen sadat suomalaiset veteraanit pysyivät vaiti rakkauksistaan ja salatuista lapsistaan. Saksalaissotilaiden aviottomista lapsista Lapissa on kirjoitettu paljon, mutta vähemmän huomiota ovat saaneet suomalaissotilaiden ja miehitetyn Itä-Karjalan naisten väliset suhteet.

FM Pauliina Salminen (s. 1981) työskentelee toimittajana Keskisuomalaisessa. Hän sai käsiinsä Väinön ja Annan välistä kirjeenvaihtoa ja otti selvää, kuinka heidän lopulta kävi. Tätä selvittäessään Salminen tutustui laajaan kuulustelupöytäkirja-aineistoon sekä sotilaiden rakkauskirjeisiin, joissa äänen saivat sekä suomalaissotilaat että heidän itäkarjalaiset naisystävänsä. Salminen valmistelee aiheesta väitöskirjaa.