Tuotantoyrityksen kilpailukyky nykyisillä markkinoilla edellyttää lyhyitä läpäisyaikoja ja suurta toimitusvarmuutta. Kustannustehokkuus on kolmas kilpailussa menestymisen avainsana. Sitä haetaan muun muassa minimoimalla varastoihin sitoutunutta pääomaa. Materiaalin läpimeno tuotantoprosessissa on oltava nopeaa. Pienet varastot merkitsevät myös sitä, että jokainen merkittävä häiriö tuotantoprosessissa aiheuttaa myöhästymisen toimitusajoissa. Kun asiakkaatkaan eivät pidä turhia varastoja, pienetkin myöhästymiset aiheuttavat ongelmia asiakkaan prosesseille.

Toimitustäsmällisyystavoitteet ovat saavutettavissa, kun tuotantolinjat toimivat tehokkaasti korkealla käytettävyydellä ja ne tuottavat laadukasta lopputuotetta. Tämä usein edellyttää koko tuotantotoiminnan uudelleen ajattelemista. Suunnitelmallinen, yrityksen strategiasta lähtevä TPM-toiminta (Total Productive Maintenance, Tuottava Kunnossapito) luo edellytykset kannattavalle liiketoiminalle. Osana TPM-filosofiaa on suunnitelmallinen huoltojärjestelmä. Se puolestaan edellyttää järjestelmällistä vika- ja häiriöseurantaa yhdessä tilausohjautuvan tuotannonohjauksen kanssa. Huolto-ohjelman vaatimien hallittujen tuotantoseisokkien pitää perustua analysoituun tietoon. Tiedon lähteinä ovat tuotantoraportit, tiedot keskimääräisistä vikaväleistä, vikojen luokittelusta sekä odotusajoista.

Tämä kirja pohjautuu TPM-filosofiaan. Nykyisin puhutaan myös Lean-TPM:stä. Tämän tuotantofilosofian juuret ovat Toyotan ja sen alihankkijoiden tehtailla 1970-luvulla. Herää kysymys: miksi kirjoittaa vuonna 2010 kirja 1970-luvun johtamismallin pohjalle. On totta, että liikkeenjohdon kirjallisuudessa on sen jälkeen tullut ja mennyt lukuisia johtamisoppeja. Lienee kuitenkin niin, että tuotantolaitoksen tuottavuuden kehittämiseen ei vielä ole kehitetty parempaakaan ajattelumallia. On syytä muistaa, että TPM:n tuella Toyota on noussut kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana sekä kannattavuudeltaan että laadultaan erääksi maailman johtavista autovalmistajista. Olemme toki viime aikoina saaneet lukea lehdistä, että Toyotalla on tullut myös pari epäonnistumista, mitkä ovat johtaneet siihen, että suuria määriä autoja on jouduttu kutsumaan osien vaihtoon.

Tämä ei ole mitään erityistä autoteollisuudessa. Melko usein muillekin valmistajille tulee takaisinkutsutarpeita. Ehkäpä Toyota on saanut poikkeuksellisen suurta huomiota siksi, että sillä on hyvin vahva laatumaine ja myös siksi, että ongelmissa rämpivä USA:n autoteollisuus on halunnut tehdä johtavan kilpailijan epäonnistumisesta mahdollisimman suuren mediatapahtuman.