Oon kuullut, on kaupunki tuolla! Siis Pietari, aiemmin Leningradiksi kutsuttu. Sinne suuntasi elämänpiirinsä 1990-luvulla lopussa Päivi Nenonen, joka hurmaantui Venäjästä niin, että päätti oppia maan tavoille.

Kulttuuriin sisällepääsemisen myötä Päivi Nenonen on ottanut haltuun venäläisen kielen ja venäläisen mielen, venäläiset tavat syödä ja juoda, venäläiset tavat iloita ja surra, venäläisen tavan elää.

Hän on myös syvällisesti tutustunut kulttuuriin ja erityisesti kirjallisuuteen. Ensin opiskelemalla ja myöhemmin suomentamalla venäläistä kirjallisuutta. Päivi Nenonen on kirjoittanut Venäjästä ja venäläisyydestä 27 upeaa tarinaa. Näiden tarinoiden myötä lukija ymmärtää, että meidän on aktiivisesti unohdettava rajat ja aktiivisesti muistettava olla tekemisissä naapureittemme kanssa. Siten me muistamme ihmisyyden, joka ylittää kaikki rajat.

"Minun elämääni Venäjä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vaikka olin syntynyt ja kasvanut Pohjois-Karjalassa, Venäjä oli aina ollut minulle jokin suuri ja merkityksetön tyhjä. Suomen raja päättyy tuohon, ja sen jälkeen on valkoista aluetta. Enkä tarkoita tällä vain karttaa, vaan kaikkea muutakin. Ja sitten äkkiä se valkoinen alue otti ja heräsi minulle eloon".