Valta virtaa ja vaihtaa muotoaan. Valta ei ole vain eduskunnassa, osakeyhtiöiden kokoushuoneissa ja Hakaniemen torin laidalla, se on läsnä myös työpaikan kahvihuoneessa, terapeutin vastaanotolla, neuvolassa, makuuhuoneessa ja asiantuntijoiden määrittelyissä. Vallan ei katsota enää tulevan vain ylhäältäpäin, vaan se tulee myös alhaalta, naapurihuoneesta ja tietokoneruudulta.

Teoksen tavoitteena on kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä vallasta ja herättää keskustelua vallankäytön erityispiirteistä Suomessa. Miten erilaiset vallan verkostot ovat muotoutuneet ja muuttuneet ajan virrassa? Onko mediasta tullut entistä mahtavampi vallan käyttäjä? Onko valta edelleen etupäässä miesten valtaa? Miten meitä sopeutetaan kunnon kansalaisiksi? Valta Suomessa tuo julkiseen keskusteluun uusia oivalluksia ja empiiristä tietoa vallan muutoksista Suomessa.

"Valta ymmärretään usein yläpuolelta harjoitettavana ja sääntöihin perustuvana kontrollina, joka rajoittaa ja määrää. Mutta valta on muutakin kuin kamppailua, jossa vastapuoli pyritään nujertamaan. Vallankäytön voi ymmärtää uutta tuottavana ja kekseliäänä toimintana, jolla etsitään samanmielisiä ja luodaan yhteisiä koalitioita. Usein tässä toiminnassa tarvitaan luovaa ideointia: on kehiteltävä ajatuksia, jotka oikeuttavat vallankäyttöä, toimivat sen perusteina ja kutsuvat uusia liittolaisia."- Risto Heiskala ja Anu Kantola

"Ennen niin selvät käsitteet kansanvalta ja valtiovalta ovat menettäneet ilmaisuvoimaansa. Ne on syönyt suuri mustekala, julkinen valta, joka ulottuu kaikkialle. Tämä ei ole kritiikkiä eikä populismia, vaan tosiasia. Yhteiskuntamme on suuri julkishallinnon kone, joka syö puolet kansantulosta ja tuottaa tasa-arvoa. Kannattaako valtaa muualta edes etsiä?"- Pertti Haapala