Soveltamisala

Standardissa annetaan ohjeet venäläisten ja muiden kyrillisiä aakkosia käyttävien slaavilaisten kielten translitterointiin, ts. nimien ja sanojen siirtämiseen suomalaiseen kirjainasuun. Standardissa esitetään kaksi vaihtoehtoista translitterointitapaa käytettäväksi suomenkielisen tekstin tarkoituksen ja lukijakunnan mukaan: - kansallinen (suomalainen) translitterointi ja - kansainvälinen translitterointi. Kansallista translitterointia suositetaan käytettäväksi suomalaisessa kirjoituksessa, sanoma- ja aikakauslehdissä, yleistajuisissa tietokirjoissa, kaunokirjallisuudessa sekä kirjastoissa, joissa on etupäässä suomenkielistä kirjallisuutta. Kansallinen translitterointijärjestelmä soveltuu ennen muuta nimien translitteroimiseen. Kansainvälistä translitterointia suositetaan kansainvälisen tiedonvälityksen, bibliografioiden, tieteellisten kirjastojen ja tieteellisen tutkimuksen käyttöön sekä kansainvälisen yhteistyön muuhun käyttöön. Myös tekstin translitterointiin kansainvälinen järjestelmä soveltuu, koska se ei sanoja yksinkertaistamalla hävitä kieliopillisia eroja. Yksiselitteisyytensä vuoksi se myös sallii tekstin palauttamisen alkuperäiseen kyrilliseen muotoonsa. Standardin mukaisessa kansallisessa translitteroinnissa käytettävät kirjainmerkit ja diakriittiset merkit sisältyvät standardiin ISO 8859-2:1987. Liitteessä A on esitetty vertaileva taulukko venäjän translitteroinnin eroista kansallisen järjestelmän (SFS 4900), kansainvälisen järjestelmän suositusversion (ISO/Recom-mendation 9) sekä hyväksytyn kansainvälisen standardin (ISO 9) toisen painoksen (1995) mukaan.

SFS-ICS ryhmä(t)

01.140.10 Kirjoittaminen ja translitterointi

Sidokset



SFS-KÄSIKIRJA 76 sisältää julkaisun SFS 4900

SFS-eKÄSIKIRJA 503 sisältää julkaisun SFS 4900

Vahvistettu (pvm)

17.8.1998