Rakastettuja, harvinaisia helmiä Tove Janssonilta
Tove Jansson tarkastelee oivaltavasti monenlaisia ihmisiä - niin lapsia kuin aikuisia, merkillisiä oman tiensä kulkijoita, erakkoja, pariskuntia ja perheitä. Usein päähenkilönä on taiteilija ja Janssonin omasta elämästä tutut yksityiskohdat pilkahtelevat esiin rivien väleistä. Kerronta on jäljittelemätöntä, tyylillisesti selkeää ja lempeän ironian lävistämää.
Valitut novellit sisältää teokset Kuuntelija, Nukkekaappi ja muita kertomuksia, Reilua peliä ja Seuraleikki.
Tove Jansson (1914-2001) tunnetaan kansainvälisesti parhaiten lastenkirjailijana ja kuvataiteilijana - muumien äitinä. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin myös romaaneja, novelleja, kuunnelmia ja draamaa, joista hän on saanut paljon kiitosta.
Kirjailija, taidemaalari, piirtäjä, filosofian tohtori ja Muumi-hahmojen luoja Tove Marika Jansson syntyi 9. elokuuta 1914 Helsingissä taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äitinsä piirtäjä Signe Hammarsten. Tove Jansson opiskeli Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa ja Ecole d'Adrien Holy'ssa Pariisissa. Hänen julkinen uransa alkoi piirroksilla pilalehti Garmnissa 1929. Kansainvälisesti tunnetuksi hän tuli satukirjoillaan (vuodesta 1945) ja sarjakuvillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilögallerian päähahmo on hyväntahtoinen Muumipeikko. Veljensä Lars Janssonin kanssa Tove Jansson kirjoitti ja piirsi Muumipeikko-sarjakuvaa 21 vuoden ajan. Muumipeikko-sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954-1975. Tove Janssonin kirjoja on käännetty useille kymmenille kielille ja niistä on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, filmi- sekä tv- ja radiosovituksia. Vuonna 1968 ilmestyi Tove Janssonin muistelmateos Bildhuggarens's dotter, suomennettu Kuvanveistäjän tytär 1969. Tove Jansson kuoli Helsingissä 27. kesäkuuta 2001 86-vuotiaana.Silja Koivisto on helsinkiläinen kustannustoimittaja ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt myös äidinkielenopettajana. Koivisto on valmistunut Helsingin yliopistosta 2005 pääaineena kotimainen kirjallisuus. Narratiivisessa esikoistietokirjassaan Sataman kapakan Hilda (2022) Koivisto tutki Kotkassa kesällä 1939 murhatun isoisotätinsä Hilda Hakkaraisen salaisuutta, muiden 1930-luvun satamakaupungeissa seksiä myyneiden naisten kohtaloita ja yhteiskunnan suhtautumista naisiin, jotka eivät sopineet heille määriteltyyn ahtaaseen rooliin. Kirja sai paljon kiittäviä arvioita, ja se valittiin Blogistanian Tieto 2022 -äänestyksessä vuoden toiseksi parhaaksi tietokirjaksi.
