Kuikansulan lumoava jatko-osa
Pääsky ja Yötuuli jatkaa palkitussa Kuikansulka-fantasiaromaanissa alkanutta tarinaa. Luvassa on pohjoisten loitsujen taikaa, menneiden aikojen lumoa ja satumaisen seikkailun vetovoimaa.
Kuikansulka on kasvanut aikuiseksi, ja hänen kaksospoikansa Pääsky ja Yötuuli ovat seitsemäntoistavuotiaita. Kuikansulka jättää hevoskansan ja Kultaiset vuoret palatakseen lastensa kanssa synnyinseudulleen Kuikkajärvelle. Matkalla Yötuuli näkee tulisarvisen hirven ja ratsastaa sen perässä Loputtomiin metsiin. Kuikansulka epäilee, että hänen poikansa on lumottu. Ainut keino saada vihje Yötuulen olinpaikasta on nähdä tämän kanssa samaa unta ¿ ja se onnistuu ainoastaan myyttisen aikakankaan avulla.
Aikakankaan kutomiseen liittyvät vaarat ovat hyvin Kuikan kansan muistissa. Niistä huolimatta Kuikansulan on otettava riski ja päästettävä toinenkin poikansa ratsastamaan Loputtomien metsien siimekseen. On toimittava ripeästi ja uhrauksia pelkäämättä, sillä Yötuulen johdattaminen oikealle polulle vaatii myös eksyneen omaa tahtoa palata vapauteen.
Kirjailija Tuulia Ahon (s. 1952, ent. Almila) laaja tuotanto sisältää mm. runoja, lastenkirjoja ja fantasiaa nuorille. Tuulia Aho on iloinen puutarhuri sekä musiikin, tanssin ja juhlien ystävä. Paljasjalkainen helsinkiläinen asuu nykyisin pienessä punaisessa torpassa Karjaalla. Kesäisin hän ui ja kasvattaa viinirypäleitä Tenholassa. Tuotanto: Pieni laulaja: Tarinoita melkein tosia, (nimellä Almila), 1980, WSOY. Tuoksuton puutarha, (nimellä Almila), 1982, WSOY. Norsu ja norsu, (nimellä Almila), 1984, WSOY. Onnen opaali, 1988, WSOY. Tiuku ja sinihevonen, 1989, WSOY. Tiuku ja sinihevonen salaisella saarella, 1990, WSOY. Taikahuilu, 1991, WSOY. Pilkullisen koiran kesäloma, 2000, WSOY. Kadonnut Onni, 2001, WSOY. Aapo ja puhuva pulu, 2002, WSOY. Koira nimeltä Joulu, 2004, WSOY. Maaginen iguaani, 2005, WSOY. Koiran virka, 2008, WSOY. Kuikansulka-sarja: Kuikansulka. WSOY, 2005. Pääsky ja Yötuuli. WSOY, 2006. Lumen tytär. WSOY, 2008. Urpukas, 2011, WSOY. Puutarhan aika, 2012, WSOY. Tähtienlaskijan runoja, 2014, WSOY.