Koko natsi-Saksan johdon henkilökohtaisesti tuntenut Leni Riefenstahl tunnettiin estetiikastaan ja teknisesti edistyneistä filmeistään. Riefenstahlin maineen ensin loivat ja sittemmin tuhosivat hänen 1930-luvulla ohjaamansa dokumenttielokuvat, kuten natsipuolueen Nürnbergin vuoden 1934 puoluekokouksesta kertonut, Venetsian elokuvajuhlilla ja Pariisin maailmannäyttelyssä palkittu Tahdon riemuvoitto (1935) sekä Berliinin olympiakisoja kuvannut kaksiosainen Olympia (1938). Vaikka Riefenstahl pyrki aina kaunistelemaan omaa rooliaan propagandakoneiston apurina, häntä syytettiin sodan jälkeen räikeästä propagandatyöstä, ja hän menetti omaisuutensa, elämäntyönsä ja kunniansa. Jouduttuaan elokuvapiirien ulkopuolelle Riefenstahl loi uuden huikean uran valokuvaajana.