Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen suomalaisessa Terveys 2000 tutkimuksessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2000 tutkimuksen aineistoon perustuva väitöskirja selvitti lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten esiintyvyyttä ja niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui yli 8000 yli 30v suomalaista vuosina 2000-2001. Sydämen sivuseinän sähköisen toiminnan arvioinnissa käytettävät kytkennät pystyivät parhaiten ennustamaan kuolemanriskiä tilanteessa, jossa kytkennän hapenpuutteesta kertovaa muutosta mitattiin useasta eri kohdasta. Tutkimuksessa osoitettiin, että kytkennässä aVR esiintyvä positiivinen T-aalto ennustaa sydän-ja verisuonitautikuolleisuuden lisääntymistä sekä miehillä, että naisilla. Muutos havaittiin 2.3%:lla miehistä ja naisista. Tutkimus on ensimmäinen, joka raportoi tämän löydöksen. Tutkimuksessa osoitettiin, että kaikki tutkittut kammionsisäiset ekg-signaalin johtumishäiriöt lisäsivät kuolleisuutta tutkimussa väestössä. Huonoin ennuste oli niillä tutkituilla, joilla muutos ei ollut seurausta tietyn tunnistettavan johtoradan katkeamisesta. Väitöskirjassa esitetään ajankohtaista tietoa myös sairastettuun sydäninfarktiin sekä eteisvärinään liittyvästä kuolleisuudesta 2000-luvulla. Aiempaan sydäninfartiin liittyi yli 40% kuolleisuus kahdeksan vuoden seurannassa miehillä ja naisilla. Oireettoman, ainoastaan EKG:ssa havaittavan sydäninfarktin kuolemanriski oli vieläkin suurempi. Tutkimus osoitti, että eteisvärinään liittyi edelleen hälyttävän suuri kuolleisuus. Yli puolet miehistä ja 70% naisista, joilla tutkimuksen alkaessa oli eteisvärinä, menehtyi kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Eteisvärinä on tavallisin sairaalahoitoa vaativa EKG- poikkeama Tutkimus on muistutus äskettäin päivitetyn eteisvärinän hoitosuosituksen tärkeydestä.