Mikä on muuttunut neurologiassa Neurologia-kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen? Neurologian perustana oleva neurotiede voi kuvantamismenetelmien voimakkaan kehityksen ansiosta tarkastella elävän ihmisen aivoissa mm. kielen oppimista, tunteiden syntyä tai esteettisiä kokemuksia. Myös kliinikko voi entistä monimuotoisemmin yhdistellä aivojen rakenteeseen ja toimintaan kohdistuvia tutkimusmenetelmiä sairauksien hoidossa. Aivoinfarktin liuotushoidosta on tullut käypä hoito ja sen myötä neurologiasta entistä tärkeämpi osa päivystyslääketiedettä.

Uusimmat tutkimustulokset edellyttävät entistä aggressiivisempaa toimintaa vaikean epilepsian, erityisesti status epilepticuksen hoidossa. Muistihäiriöiden, aivojen verenkierron ja ravinnon väliset suhteet ovat olleet vilkkaan tutkimuksen kohteena, ja dementian lääkehoidon indikaatiot ovat laajentuneet. Parkinsonin taudin lääkevalikoima on laajentunut ja sen kirurginen hoito on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Krooninen kipu on alettu ymmärtää aivosairaudeksi. MS-taudin hoitoon on saatu uusia tehokkaiksi osoitettuja lääkkeitä.

Kirjan kaikki luvut on päivitetty ja radiologinen kuva-aineisto on perusteellisesti uudistettu. Uuteen painokseen on lisätty neuropsykiatriaa, neuroimmunologiaa, kliinistä neurofysiologiaa ja hermoston isotooppitutkimuksia käsittelevät luvut.