Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes. Köyhtyvä luonto, metaanipäästöt, rehevöityvät vesistöt ja ahtaasti elävät tuotantoeläimet. Runsas lihansyönti on tikittävä aikapommi niin suomalaisten terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Silti suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan. Miksi?

Kirjassa selvitetään, mitä uusin tutkimus paljastaa lihankulutuksen vaikutuksista terveydelle ja miksei lihankulutusta suitsita valtion taholta voimakkaammin. Miksi kasvisruuan vaatiminen päiväkodeissa tai kouluissa kuohuttaa, mutta lihansyönnin arvostelua monet pitävät kiusallisena? Kuka päättää, mitä suomalaiset syövät?

Vaikka suomalaiset ovat lihansyöjäkansaa, rantautui vegetarismikin maahamme jo 1800-luvun lopulla, jolloin kasvissyöntiä harrastettiin ensi sijassa terveydellisistä syistä. Mitä onkaan kasvissyönnin tiellä? Lihansyöjien maa nostaa lihansyönnin ongelmat ruokapöydälle.

Taru Anttonen on helsinkiläinen sosiologi ja suunnittelija opintokeskus Visiossa. Hän lopetti lihansyönnin kahdeksan vuotta sitten ympäristösyistä mutta puoltaa kasvissyöntiä myös eettisistä syistä ja terveytensä takia. Anttonen on kotoisin maitotilalta Itä- Suomesta.

Jukka Vornanen on tohtorikoulutettava Turun yliopistossa ja valmistelee kulttuurihistorian väitöskirjaa kasvissyönnin historiasta Suomessa. Vornanen on ollut pescovegetaristi vuodesta 2009.

Tuoteryhmä: Suomalaiset kirjat > Luonnontieteet. Matematiikka. Lääketiede > Lääketiede. Terveydenhoito > Henkilökohtainen terveydenhoito > Ravinto-oppi. Ruokavaliot