Sisällissota 1917-1918 on Suomen historian tutkituin aihe, mutta se kiinnostaa ja kiehtoo yhä. Sisällissota koskettaa lähes jokaista suomalaista perhehistorian kautta ja vaikka itse sota on historiaa, niin siinä havaittavat psyykkiset puolustuskeinot eivät ole.

Juha Siltalan tutkimus tarkastelee sotaa sarjana epäselviä päätöksentekotilanteita, joissa ratkaisuja pikemminkin vältettiin kuin tehtiin. Puolinaisista valinnoista seurasi kokonaisia vaikutuksia.

Ensimmäistä kertaa aiheettomana pidetty sisällissota näyttäytyy rationaalisena - joskin lyhytnäköisenä - käyttäytymisenä, jossa kukaan ei voinut perääntyä.

Siltala jäsentää sodanaikaiset tapahtumat yksilöiden ja ryhmien väliseksi taisteluksi tasapainostaan: osapuolet loivat toisensa odotuksillaan ja niihin samastumalla. Sotaan lähtivät idealistiset demokraatit, mutta heistä sikisi kovan linjan kommunisteja ja äärioikeistolaisia - tunnetuin seurauksin.