Tutkimus on ajankohtainen puheenvuoro syrjinnänvastaisen oikeuden yleisten oppien kehittämistarpeen puolesta. Teoksessa tarkastellaan sukupuolisyrjinnän kieltoja paitsi kansallisessa ja EU-oikeudessa, myös perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Siinä käsitellään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjintää myös teoreettisempana oikeudenmukaisuutta koskevana kysymyksenä. Tosiasiallinen tasa-arvo nähdään tutkimuksessa moniulotteisena käsitteenä. Sen toteutuminen riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan syrjinnänvastaisen oikeuden yleisiä oppeja kehitetään. Teoksessa tuodaan esiin, kuinka syrjinnän kiellot rakentuvat eri tavoin EU-oikeuteen perustuvassa tasa-arvolaissa ja perus- ja ihmisoikeusdoktriinissa. Tarkoituksena on osoittaa sukupuolten tasa-arvoa koskevan oikeuden monitasoisuus ja eri doktriinien välisen vuoropuhelun merkitys silloin, kun tavoitellaan tosiasiallista tasa-arvoa. Olennaista on hahmottaa sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoja koskevan oikeuden kokonaisuus ja EU-oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden merkitys ja asema Suomen oikeudessa.