Suomessa sama tuomari, joka tuomitsee asiassa, pyrkii myös saamaan sovintoa asianosaisten välille. Keskeisin tutkimuskysymys on ollut teoreettinen ristiriita sovintomenettelyn ja tuomitsemisen välillä eli kuinka tuomari voi toimia samaan aikaan sekä sovittelijana että tuomarina. Tutkimuksen tavoitteena on ollut 1) luoda (konflikti) teoreettinen tausta, jota vasten käräjäoikeuksien sovintomenettelyä voidaan arvioida, 2) selvittää ja arvioida miten sovintomenettelyä koskeva uudistus on vaikuttanut käytännössä, 3) analysoida uudistukseen liittyviä ongelmia, 4) selvittää, kuinka käytännön toimijat (tuomarit ja asianajajat) kykenevät ylittämään sovittelun ja tuomitsemisen välisen teoreettisen kuilun toiminnassaan, ja 5) pohtia miten käräjäoikeuksien sovintomenettelyä voisi kehittää.