Runoilija ja professori Unto Kupiaisen elämäkerran toinen osa perustuu hänen tuotantoonsa sekä laajaan kirjeenvaihtoon, jonka Kupiainen itse laski kirjailijan tuotantoon kuuluvaksi. Kupiaisen elämän viimeiset 11 vuotta kertovat hänen työstään kirjallisuuden professorina Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa Helsingissä ja Tampereella. Hän julkaisi tänä aikana mm. Aaro Hellaakosken elämäkerran ja tutkimukset Huumorin sukupolvi sekä Suomen kirjallisuuden vaiheet. Runokokoelmissa kukkii valoisampi huumori, mutta edelleen niissä näkyy koko suurten tunteiden kirjo. Elämäkerta - ja elämä - päättyy Polaris-nimiseen joutsenlauluun.
Samalla kun kuva Unto Kupiaisesta muotoutuu, tulee tutuksi myös hänen tutkimansa kirjallisuus ja suuri määrä runoilijoita, tutkijoita ja kriitikoita.

Kupiaisen elämäkerran on kirjoittanut kesälahtelainen tietokirjailija Hissu Teppana.