Tässä työssä on tutkittu toimintamalleja, jotka tukevat direktiivin hengen mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamista. Keskieurooppalaisessa mallissa kunnostussuunnittelu perustuu tavoitekuviin ja yhdysvaltalaisessa mallissa suunnittelun pohjaksi selvitetään vesistön toivottu tulevaisuuden tila. Näiden tavoitteellisten tilojen määrittämisessä vesistön luontaiset ominaispiirteet ovat keskeisessä asemassa. Toimintamallit pyrkivät kuitenkin yhteensovittamaan lopulliset kunnostustoimet muihin tärkeisiin ja kunnostusta rajoittaviin toimintoihin siten, että kunnostussuunnitelmat ovat realistisia ja mahdollisia toteuttaa.