Rakennusoikeuden sääntely: Tutkimus kunnan kaavoitustehtävästä ja rakentamisen edellytyksistä maanomistajan oikeusasemaa silmällä pitäen (A 334)

Teoksen keskeiset kysymykset koskevat sitä, millä edellytyksin maata voidaan käyttää rakentamiseen sekä millä tavoin oikeus rakentamiseen vaikuttaa erityi­sesti kunnan ja maanomistajan välisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Voimassa olevan oikeuden tarkastelussa korostuu rakennus- ja kiinteistölainsäädännön historian, lainvalmistelun sekä taloudellisen argumentaation merkitys.

Esillä ovat kaavoituksen ja rakentamisen keskeiset käsitteet kuten kunnan kaavoitusmonopoli ja rakennusoikeus, joiden sisältöä tarkastellaan aineellisoi­keudellisen sääntelyn valossa. Teoksessa tarkastellaan sitä, miksi rakentamista ylipäänsä rajoitetaan sekä miten tätä toteutetaan maankäytön ja rakentamisen sääntelyjärjestelmällä. Keskeisessä asemassa ovat tällöin kunnan kaavoitusteh­tävä, rakentamisen edellytykset ja maanomistajan oikeusasema.

Toisaalta tarkastellaan sitä, missä määrin rakennusoikeudesta voidaan sopia kunnan ja yksityisten kesken, millaisia maksuja rakentamiseen kytkeytyy sekä milloin rakentamisen estymisestä tulee suorittaa maanomistajalle korvausta. Lisäksi arvioidaan kunnan harjoittaman maapolitiikan merkitystä rakennusoi­keuden kannalta sekä kysymystä maanomistajan kaavoitusoikeudesta de lege ferenda.

Teoksessa annetaan systemaattinen kokonaiskuva rakennusoikeuden sään­telystä silmällä pitäen maanomistajan oikeusasemaa ja muodostetaan aihetta koskevat yleiset opit.