Sotien, kylmyyden ja yhteiskunnallisten kriisien vuosisata mylläsi eurooppalaisten elämää monella saralla. Murros kumpusi vanhan feodaalitalouden kyvyttömyydestä sopeutua muuttuneeseen maailmaan. Sodan ja rauhan kysymykset, uskonkiistat, talouden heilahtelut ja uudet hallintomallit johtivat välienselvittelyihin eri puolilla Eurooppaa. Ilmastolliset, sotilaalliset, uskonnolliset, hallinnolliset, poliittiset ja tieteelliset kriisit seurasivat toistaan.

Olli Bäckström käsittelee 1600-luvun kriisejä kuudessa seikkaperäisessä ja syvällisesti taustoitetussa kirjoituksessaan. Kriisit kietoutuivat tiiviin säikein toisiinsa maailman muuttuessa: kaukokauppa suuntautui valtamerten yli, maatalouden tuotanto kasvoi tekniikan ja pääoman ansiosta, aiempaa tietoisempi porvaristo nousi valtaapitäviä vastaan. Oli pieni jääkausi, oli katovuosia ja nälänhätää, oli taas sotia, kuten kolmikymmenvuotinen sota 1618-48 ja Englannin sisällissota 1642-51.

Maasta toiseen taitavasti kulkeva, tarinallisestikin toteutettu historianteos puhuu 1600-luvun ”yleisestä kriisistä”. Se kiinnittää huomion vuosisadan lukuisiin sisällissotiin, kapinoihin ja vallankumouksiin. Yksikään Euroopan kolkka ei säästynyt valtiollisilta ja yhteiskunnallisilta mullistuksilta, mutta myllerrysten myötä monet nykyelämäämme määrittävät paradigmat saivat alkunsa.