Piispa Palladios (n. 365-n. 430) kirjoittaa erämaassa asuvien autuaitten ja pyhien isien, munkkien ja erakkojen hyveellisestä kilvoituk­sesta ja ihailtavasta elämästä. Kirja on niiden innostukseksi ja esikuvaksi, jotka haluavat saavuttaa tai­vaallisen elämän ja käydä taivasten valtakun­taan johtavaa tietä. Palladios matkusteli monissa maissa, kau­pungeissa, kylissä ja luostareissa ja tapasi myös erämaassa asuvia erakkoja. Osan munkeista Palla­dios tapasi henkilökohtaisesti, toisten elämästä hän sai tietoja tapaamiltaan askeeteilta. Kertomuksia on myös monista kilvoittelijaäideistä. Kilvoittelijoiden elämään kuuluvat rukous, paastoami­nen, omaisuudettomuus, jumalanpalvelukset ja laulu. Heidän kohtaamiaan kiusauksiakaan ei ole sivuutettu.

Johannes Seppälä on suomentanut kirjan kreikan­kielisestä alkuteoksesta.