Nykynäkökulmasta fasismia ja kansallissosialismia pidetään absoluuttisen pahan edustajina. Maailmansotien välissä fasistiset liikkeet vetosivat kuitenkin niin eurooppalaiseen älymystöön kuin kansaankin. Miksi fasismi oli niin lumovoimainen aate? Ja minkä vuoksi fasismi vietteli lahjakkaita, kriittisiä ihmisiä puolelleen?

Fasismin lumous pureutuu eurooppalaisen älymystön fasismi-innostukseen. Teos pohjautuu huikeaan määrään kaunokirjallisuutta, historiaa, filosofiaa ja aikalaislehtiartikkeleita. Saksa ja Italia tunnetaan fasismin kannattajina, mutta Kunnas osoittaa, miten fasismin kannatus levisi läpi Euroopan, myös Pohjoismaihin. Fasismi sitoi yhteen aikakauden aatevirtaukset: taiteen ja uskonnon, rotuopin ja elämänvoiman, filosofian ja kirjallisuuden, ja sen lumoissa olivat niin Nobel-kirjailija Knut Hamsun kuin Lapuan liike ja Akateeminen Karjala-Seurakin.

Fasismin lumous avaa myös näköalan siihen, miten poliittiset ilmiöt ja aatteet syntyvät ja mikä on politiikan olemus. Vallantahto, aatteellinen manipulaatio ja usko illuusioihin ja suuriin johtajiin ei väijy vain fasistista politiikkaa vaan kaikkea poliittista toimintaa. Nykymaailma heijastaa edelleen fasismin vaikutteita.