Eurokriisin alkuvaiheessa lehdet kirjoittelivat Välimeren maiden holtittomasta taloudenpidosta. Yksittäisten henkilöiden ja perheiden tasolla kerrottiin tavoista, joilla valtiolta vietiin miljoonia. Eräs keino huijata oli käyttää omien varojen kartuttamiseen ns. kuolleita sieluja. Yksinkertaisesti unohdettiin ilmoittaa viranomaisille, että eläkettä nauttinut perheenjäsen oli siirtynyt manan majoille. Mitä kummaa voisikaan sattua meillä täällä, lainkuuliaisessa Suomessa, jos joku keksisi ottaa käyttöön saman menetelmän oman elämänsä rahoittamisessa? Tästä inhasta ideasta alkaa mutkitellen etenevä, mutta empaattisen ymmärtävä kuvaus kaupunginjohtaja Larvosen ruumiin ympärillä.