Unta vain on vuonna 1973 ilmestyneen Häätanhun jälkinäytös Suomen suvessa, täynnä muistoja ja kesäöisiä unelmia, mutta myös havaintoja vanhuudesta.

Anna on palannut Kanadasta metsämökilleen kesänviettoon. Hän on 78-vuotias, eikä kukaan tiedä, missä hän on. Hän ei halua ottaa kehenkään yhteyttä, sillä hän haluaa selvittää ajatuksensa rauhassa.

Anna on ratkaisukohdassa, hän ei tiedä, palatako takaisin aviomiehensä Ronin luo vai jäädä Suomeen. Anna tekee tiliä suhteestaan itseään nuorempaan rakastajaansa Juhaniin, jonka kanssa tarkasti salattu, eroottisesti vahva suhde on kestänyt jo kolmekymmentä vuotta.

Luonto ja sen kunnioittaminen, rakkaus ja erotiikka, mennyt ja tuleva käyvät leikkiä Annan mielessä. Juhanista irrottautuminen ei ole edes ajatuksena helppoa, vaikka Ron on Annalle hyvä ja kannustava kumppani. Anna joutuukin toteamaan: Elämä on ristiriitojen kanssa elämistä, ei ratkaisuja.”

Rauhallisesti etenevä romaani näyttää luontoa tarkkailevan Annan elämälle ahnaana ja tuntevana naisena ja pöllyttää peruskäsityksiä ikääntyneiden rakkaudesta ja erotiikasta. Kilpi kirjoittaa rohkeasti auki Annan vahvoja tunteita ja hänen naiseuttaan.

Teos ilmestyi alun perin vuonna 2007.

Eeva Kilpi (s. 1928) on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Kilpi on kirjoittanut monipuolisesti runoutta, romaaneja, muistelmaromaaneja, novelleja, esseitä ja kuunnelmia.