Hanne Dahlin juonirikkaat dekkarit kertovat rikosten ohella hämäläisen kyläyhteisön iloista ja suruista. Sarjan yhdennessätoista osassa sota-ajan salaisuudet heijastuvat Hellevin Hoviin asti.

Silke Ojala viettää eläkepäiviä Hauhon kirkonkylällä, mutta hänen juurensa ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Taivalkoskella. Pojantytär Aiju on tullut lomailemaan isoäitinsä luo ja siinä sivussa toivoo viimein saavansa selville, kuka oli sodan aikaan syntyneen isoäidin isä. Silken äidin Toinin tiedettiin seurustelleen saksalaisen sotilaan kanssa, mutta lapsen isää ei nuorena menehtynyt Toini suostunut koskaan paljastamaan.

Silke saa kuulla, että Taivalkosken kotitilan vintiltä on löytynyt Toini Ojalan lukittu vanerinen matkalaukku. Aijussa herää toivo. Jospa laukun sisältö paljastaisi vuosikymmeniä vanhan salaisuuden. Samaan aikaan Hauholle ilmaantuu myös Aijun isä Ilari rahavaikeuksiaan valittaen ja äidiltään apua odottaen.

Hellevin Hovissa surraan edelleen rakastetun työntekijän menehtymistä, kun pihamaalta löytyy ammuttuna tuntematon vainaja. Tapausta tutkimaan määrätään eläköityneen Pirkka Juutilaisen tilalle nuori, innoissaan poukkoileva rikosylikonstaapeli Sampo Torppanen kolleganaan kokenut vanhempi rikoskonstaapeli Päivikki Noro. Miksi Ilari Ojala liikkui kylällä myöhään ampumisiltana?