Torvisenkylän pätmänni Pasi haaveilee elämänsä käännekohdasta, joka saisi huolehtivat vanhemmat oivaltamaan poikansa todellisen olemuksen. Tilaisuus odottamattomaan sankaritekoon tarjoutuu kantamattomilla kevätjäillä.
Hyökkäys on paras puolustus, jos omatunto alkaa kolkuttaa. Syrjähyppyyn syyllistynyt Maija sisuuntuu antennia selässään kantaviin luontokappaleihin ja hämmästyy aviomiehensä kekseliäistä salakuunteluyrityksistä.
Niminovellissa armeijan kapiaisena viihtyvä Raimo hinaa sotaveteraani-isäänsä hurmoshenkisten puhetilaisuuksiensa tukihenkilönä. Puolet leukaluustaan aikoinaan jatkosodassa menettänyt elävä sotasaalis on mykkä vastustaja pojalle, jonka mielestä Kannaksen karkumatka jäi isän osalta häpeälliseen osamaksuvaiheeseen.
Maritta Lintusen ilmaisu on riemastuttavan ekspressiivistä. Novellien henkilöitä yhdistävät toisinaan absurdit väärinymmärrykset tai liian pitkä puhumattomuus; tragikoominen tasapainoilu totuuksien, valheiden ja kuvitelmien kehällä.