”Olipa kerran tyttö, joka oppi pelkäämään.”

Ensimmäinen karjalankielinen nuortenromaani on trilleri, joka pitää lukijan otteessaan tulipalopakkasen voimalla.

Tamperelaisen lukion pimiöön on ripustettu kuivumaan pestyjä viidensadan euron seteleitä. Vanha veri tuoksuu. Lumikki Andersson ei yleensä puutu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, mutta rahat löydettyään hän tempautuu keskelle kansainvälistä huumebisnestä. Samalla talven kylmyys ja pakkanen kiristävät kaupunkia kovemmin kuin vuosiin.

Salla Simukan huippusuositun Lumikki-trilogian ensimmäisen osan Punainen kuin veri (Tammi 2013) ovat livvinkarjalaksi kääntäneet Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila.

Kielentarkistuksen on tehnyt sekä sanaston valinnassa ja laatimisessa auttanut Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen asiantuntija Natalia Giloeva (Hiloin Natoi).

Oli-eli neidine, kudai opastui varuamah.

Enzimäinen karjalankieline nuorienkniigu pidäy hantuzis buitegu tulipakkaine.

Pimivöh on riputettu kuivah pestyy viijensuan euron banknottua. Nenäh tulou vahnan veren haizu. Lumikki Andersson tavan mugah ei kyskevy dieloloih, kudamat ei hänele kuuluta, ga dengoin löydymine koppuau händy kanzoinvälizen narkobiznesan keskeh. Alalleh ravevui tapahtumien bauhu lykkiäiy Lumikkii varaittajih tilandehih, pagenemah julmii pahanruadajii da lopuškal peitollizih Jiäkondien pidoloih. Trilleran taga-alal talvi on vilumbi, migu vuozih da pakkaine opittelou Tamberettu.

Livvinkarjalakse kiännettih Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila.

Kiännöksen on tarkistannuh sego sanaston valličendas da luajindas avvutannuh Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen specialistu Hiloin Natoi (Natalia Giloeva).